© ira
Kennel Jumping Mad'in asuinsijalle ei ole ehkä mitään maailman helppo kulkuisinta tietä. Suurelta päätieltä käännyttäessä, joudutaan ensin ajamaan n. 6 kilometriä hiekkaista, sateen jälkeen usein varsin mutaista tietä pitkin. Muutamia sivuteitä on tien varrella, mutta käännytäessä vasemmalle, melkein tien päästä, ajettuaan muutaman talon ohitse, saapuu pian varsin suurehkolle maatilkulle. Hehtaarin kokoinen tontti on aidattu valkoisella aidalla, joka näyttää hieman rapistuneelta. Portin pielessä komeilee kyltti "Pihalla koiria, muista sulkea portti" ja sitä komistaa kaksi kuvaa cairnien päistä. Olet eksynyt kennelin maille. Koirat kyllä ottavat sinut innoissaan vastaan.
Varoitus. Pieni terrierilauma suuntaa päättäiväisesti terhakkaat hännät iloisesti heiluen suoraan sinua kohti. Niiden kuraisilta tassuilta ei voi välttyä, eikä onnesta lipovia kieliä voi pitää kurissa. Pian huomaatkin, että sinua ohjataan sisälle taloon, samalla, kun kolme cairnia nahistelevat nyt kuraisesta puruluusta. Takapihalta kuuluu koirien ulvonaa. Ilmeisesti Rauha, Pokka ja Gommy ovat heränneet. Nekin tahtoisivat tehdä tuttavuutta, mutta ovat laitettu vähäksi aikaa ulkohäkkeihinsä tuulettumaan.
Omistaja tarjoaa sinulle teetä. Toivottavasti pidät siitä :) Pieni vislaus. Ensimmäinen nakki ilmestyy. Mysli hypähtää kevyesti vierellesi sohvalle ja alkaa kovalla vaivannäöllä kerjäämään pullaasi. Pian Melukin tulla ilmestyy rapaan sotkeentuneena ja menee onnellisena nukkumaan kenkiesi päälle. Omistaja on vihdoin tullut takaisin ja käskyttää nopeasti koirat omalle pedilleen. Hän tuputtaa sinulle lautasellisen pullaa ja käy sitten noutamassa Luckyn sisään.
"Kiitos kun kävit. Tervetuloa uudestaan!" kuuluu huuto ovelta, kun lähdet.
Jumping Mad perustettiin jostain mysteerisestä syystä kesällä 2008, silloin tosin nimellä Banaanin, ja on siitä asti pitänyt huomassaan cairneja, noita koirien pieniä kuninkaita. Tai niitähän ne omasta mielestään ovat ;)